Avoin kirje Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin poliittisille vaikuttajille

Vuonna 2004 pääsin tekemään syväluotausta HUS:in tarjoamiin erikoissairaanhoidon palveluihin.

Samaa rataan olen ollut täysin työkyvytön ja aina vain sairaampi sekä vakavasti invalidisoitunut ilman terveempää tulevaisuutta tammikuuhun 2007 asti, koska asianmukaiseen hoitoonpääsyni estettiin ylilääkärien toimesta kerta toisensa jälkeen. Vasta siirtymiseni toisen sairaanhoitopiirin alueelle pelasti elämäni ja olen kuntoutumassa jollekin tasolle.

09/2004 sairastuin suolistosairauteen. HUS:in ensimmäinen lääkäri kyllä kertoi, mitä minulle pitäisi tehdä, mutta ylilääkärit estivät hoidon, koska HUS:issa ei ollut asiantuntemusta eikä kiinnostusta ko. hoitoon. Netin kautta poikani oli hankkinut tarvittavan toimenpiteen asiantuntijalääkärin yhteystiedot ja olin antanut ne hoitavalle lääkärille kuukausia aikaisemmin, mutta ylilääkärit estivät pääsyn ko. hoitoon. Maksusitoumusta sain odottaa kuukausia, vaikka viimeisen antibiotin teho oli hiipumassa. Vaikea sairaus ja bakteerin toksiini saivat rappeuttaa suolistoani ja elimistöäni 8 kuukautta eli 4/2005 sain maksusitoumuksen toisen sairaanhoitopiirin alueelle, missä sain tarvittavan toimenpiteen.

05/2005 HUS:in ylilääkäri jätti minut erikoissairaanhoidon ulkopuolelle, vaikka minulla oli vaikeasti vaurioitunut suolista johtuen yllämainitun maksusitoumuksen viivyttelystä. Useita kertoja pyysin päästä hoitoon ja jopa erikoislääkäri toiselta alueeltakin pyysi apua, mutta minut oli julistettu tutkimus- ja toimenpidekieltoon. Ajauduin lopulta pyörätuolipotilaaksi ja tarvitsin ulkopuolisen apua jo päivittäin.

Syksyn 2006 yritin aktiivisesti saada tarvitsemaani keskisuurta kirurgista leikkausta tai maksusitoumusta toiselle alueelle ko. leikkaukseen, mutta HUS:in ylilääkärit eivät suostuneet pyyntööni.

Olin todella vaikeasti vammainen ja parin vuoden sisällä olisin ollut hoivakodissa tai haudassa.

Ainoa ratkaisu oli vuokrata asunto toisen sairaanhoitopiirin alueelta ja siirtää kirjat sinne. Tehtyäni nämä siirrot minulle tehtiin tarvittava keskisuuri rutiinileikkaus onnistuen täydellisesti. Nyt en tarvitse enää pyörätuolia ja olen kuntoutumassa. Tosin pitkittyneen hoitoonpääsyn vuoksi minulla on vielä korjattavia vaurioita. HUS:in erikoissairaanhoidossa ei todellakaan toteutunut hoitotakuu, vaan hoitamattomuus takuu!

Tämän kirjoitukseni syy on se, että haluan selvittää, kuinka kuntien tekemä erikoissairaanhoidon sopimus on todella sairas ja vaarallinen! Kunnalla ei ole mitään erikoissairaanhoidon alueelle maksusitoumusoikeutta, vaikka potilaalla olisi kolmen eri erikoislääkärin lausunto hoidon tarpeellisuudesta. HUS:in ylilääkäri voi koskaan tapaamatta potilasta jättää potilaan täysin hoidotta ja heitteille vedoten siihen, ettei yli viisikymppistä naista enää kannata hoitaa tai tutkia. Samalla useita kertoja ylilääkäri on kehottanut siirtymään yksityislääkärin ja –sairaalan hoitoon. Eli HUS:in ylilääkäri edesauttaa potilaan sairastumista, jotta häntä voitaisiin rahastaa yksityisellä puolella.

Kysyn nyt teiltä, jotka olette poliittisia vaikuttajia HUS:in sairaanhoitopiirissä, että onko tämä nykyinen huippukallis sopimus HUS:n kanssa oikein?

Vastata voitte sähköpostiosoitteeseeni  marjaliisarinnekangas (at) gmail.com

Kiitoksin

Marja-Liisa Rinnekangas